Mökkikausi avattu

Perjantaina pakattiin auto täyteen tavaraa, painettiin kaasu pohjaan ja cruisailtiin itärajan tuntumaan. Matkalla bongattiin jos jonkin sortin lentävää ja kävelevää olentoa (kettu, kurkia, hanhia, joutsenia...)
370 km matkalla huomasi myös selvän eron kevään etenemisssä. Kotona puut jo vihertää, mökillä oli vielä paikoitellen lunta ja jäätä, väritys ruskean ja keltaisen eri sävyjä.

Lauantaiaamuna heitettiin reppu selkään, sadevermeet niskaan, määränpäänä lakkautetun kyläkoulun valaistu pururata/hiihtolatu, jossa upeat käyttöohjeet.

Aikamme hiihdeltyämme ja maisemia ihailtuamme löysimme juuri sen mitä pitikin.

 

Hyvillä mielin taapersimme takaisin mökille ja tutustuimme uuteen naapuriimmekin, joka oli kovin arkaa ja ujoa sorttia.

 

 

Mahtavasta saaliista innostuneina, piipahdimme myös läheisellä  ympyräsuolla ja sen yläpuolella olevalla hakkuulla. Karpaloita oli jäänyt viime syksystä ja sieniäkin saatiin lisää.  

 

 Mökkeily on meille = työleiri , tosin varsin positiivisessa mielessä.
Syksyllä aloitettiin operaatio ruusupensaiden hävitys ja nyt päästiin kokkovaiheeseen.

 

Taisi siinä yks työmieskin kadota savuna ilmaan.

 

 

 

Ruokatauko. Bataattivuohenjuusto keitto, ruisleipää katajanmarjasilakoilla.

 

 

Terveiset taivaalta

 

 

                                  Heijastuksia vai kangastuksia?

Savusauna odottaa remonttia ja nämä kivet uuteen kiukaaseen pääsyä.

 

 

Upean päivän jälkeen on hyvä mennä nukkumaan