Jatkoa kesälle 2015

Mökin kehikko tuli siis vapun jälkeen ja siitä alkoikin melkoinen huiske. Naputtelua, sahailua, kiroamisia, pettymyksiä, onnistumisia, sutimista ja hutkimista. Ja vihdoin elokuussa lopputarkastus - valmis mökki.

Punainen tupa olisi toki varsin perinteinen ratkaisu, mutta meitä miellytti enemmän tällainen tummanpuhuva sävy. Ja koska kyseessä on lähestulkoon "perinnetila" myös maalit valittiin sen mukaan. Mökki sai siis pintaansa Uulan perinteisen, hengittävän, tervaa ja keitettyä pellavaöljyä (vernissaa) sisältävän kuultavan tervamaalin.

Terassin laajennus suoritetaan joskus hamassa tulevaisuudessa.......

Kukat on tietysti sävytettävä mökkiin sopivaksi.

Meille luxus on toiselle kurjuus. Olemme keskellä korpea, ilman sähköjä, juoksevaa vettä yms.

Sen sijaan luonnon rauhaa, hiljaisuutta, puhdasta luontoa, oma lampi, linnun laulua ja muuta rahalla mittaamatonta riittää. Mökin sisustus kuvastaa meidän arvojamme. Lähes kaikki on kierrätettyä, tuunattua ja varsin vaatimatonta. Ensimmäisen lomani olen täällä viettänyt -84. Jokunen idea on ehtinyt syntyä 32 vuodessa siitä, mitä mahdolliseen mökkiin joskus laitetaan. Mm alkuperäisen tuvan sängynpäätyä en ole antanut hävittää, onneksi! Siitä syntyi veitsiteline ja vaatenaulakko, johon koukut on tuotu Tallinnasta matkamuistoina.

Hiontaa ja puhdistusta odottamassa (tuolit pelastettu purkutuomion saaneesta talosta Laaksolahdesta)

Sohva on juniorin vanha. Se purettiin, pääliset pestiin ja koko komeus tungettiin palasina autoon.

 Kaveriksi on hankittu saman sävyinen laiskanlinna 5 eurolla, tosin sitä ei ehditty syksyllä ikuistamaan.

Verhotanko romuvarastosta - maalattiin mustaksi. Ikeasta edullinen verhokangas, somisteeksi kaapin perukoilta löytynyt, ainakin 20 vuotta sitten hankittu pitsi.

 Sekalainen kokoelma viinilaseja odottelee kiltisti käyttöä vanhassa puuharavassa, jonka katkenneet piikit korvattiin omenapuusta veistetyillä uusilla tapeilla.

Työkaverin mökillä uusittiin ikkunat..... Mukavan lisän tietysti antaa se, että ikkunat ovat kotoisin isäni lapsuuskodin läheltä Förbystä. Pokiin teetiin suurennokset anoppini vanhoista kuvista, jotka on otettu tilalla 40-luvulla

Mökkisukat

Meidän nalleperhe ja "moottorivene" 70- luvulta

Kynttelikkö kirppikseltä, 5 euroa

Vanha tuvan pöytä pestiin ja vahattiin

Välillä täytyi tietysti marjastaa. Olimme varustautuneet pakasterasioilla ja ämpärillä, joka oli tarkoitettu mustikoille. Lakkoja löytyi yllättäen odotettua enemmän - onneksi oli muovikassi.

Tynnyrisaunalle rakennettiin grilli

Ja pitihän siinä sivussa uusia myös kivikaivomme kansi

Skumppa viilenemässä

Mökkivahti ja ylin juoman laskija

Lisää kuvia luvassa kesällä. Projekteja riittää. Savusaunan alahirret uusitaan, vanha mökki tulee saamaan mustan keittomaalin pintaan, samoin huussi. Syksyllä myytiin puut, joten raivattavaa riittää, kenties löytyy myös pari muuta pikkuprojektia. Niiden aloittamista odotellessa nallukat saavat vielä jatkaa talviuniaan.

Menneen kesän kuvia

Viime kesä hurahti rakentelun merkeissä, toki muutama kuvakin tuli napattua rakentelun ja maalaamisen lomassa. Ja jotta jaksaa huiskia, täytyi sitä välillä myös hiukan rentoutua . Tässä ensimmäinen satsi kesäisiä otoksia (varsin eläimellistä menoa) - kelpaahan näitä katsella uutta kesää odotellessa.

Esikoinen piipahti myös möksällä, joten niinä päivinä vietettiin pääasiassa kesän lomavaihetta. Perinteisen puskissa rymyämisen lisäksi, vierailimme Kiteen eläinpuistossa. Siellä eläimet ovat virkeitä, aktiivisia ja uteliaita.

Suukko

Tämä supi oli erityisen ihastunut Riikan punaisiin hiuksiin

Erittäin väsyneen villasian (ei villi) haukotuksia, toinen kuorsasi taustalla

Oli noita elukoita muuallakin kuin tarhassa. Sammakot on meidän mökillä enemmän kuin peruskamaa. " Siirrettiin" useampana kesänä lasten kanssa, tiellä hyppiviä pikku-Sakuja mökille turvaan. Kyse oli siis sadoista, ei muutamista yksilöistä.

Tässä sitä perinteistä puskissa rymyämistä eri tyyleillä.

Menossa mukana rakas karvalakkimme Jäbä

Talven, syksyn, kylmien säiden ja ties minkä varalle, täytyy tehdä polttopuita.

                             Tässä opetellaan käyttämään moottorisahaa

Arkkitehtuuria Rotterdamilaisittain

Maanantaina koitti kotiinlähdön aika. Takana kolme ikimuistoista päivää ja tolkuton määrä käveltyjä kilometrejä. Aikaa koneen, tai ensin junan, lähtöön oli vielä runsaasti, joten tassutellen keskustaan. Kyllä taas riitti ihmeteltävää. Lieneekö arkkitehdit viettäneet enemmänkin aikaa Coffeeshopeissa.

             

Aseman ympärillä on toinen toistaan korkeampia ja kiiltävämpiä rakennuksia

Syksyllä 2014 avattu Markthal. Rakennuksen ulkoseinillä on asuntoja, hevosenkengän muotoisen rakennuksen läpi näkyy kynämäinen rakennus, jonka ikkunat näyttävät olevan väärinpäin.

"Kauppahallin" sisään astuminen saa kävijän haukkomaan henkeä....

Kävely hallin läpi ja ulkona odottaa lisää ihmettelyn aihetta.

"Kynätalon" vieressä Kuutiotalot

Kuutiotalot sijaitsevat kanavan rannalla

Ihasteltavaa olisi riittänyt taatusti vielä moneksi päiväksi, kaikki hyvä päättyy kuitenkin aikanaan. Toisaalta "oma koti kullan kallis". Lapsukaisellamme se on täällä, meillä taas 1600 km päässä.